Facebook toi eilen esiin muiston kolmen vuoden takaa.  Kuvassa oli kolme vastasyntynyttä pentua ja teksti: Vihdoinkin <3 Lumin ensimmäiset pennut. 

Kuva toi mieleen vahvoja tunteita: Niiden pentujen eteen oli tehty töitä kauan, monet turhautumiset koettu, ajettu satoja turhia kilometrejä ja odotettu ja odotettu ja odotettu … ja siinä ne sitten vihdoin olivat Lumin ensimmäiset pennut…

 

Lumin siitosuralle oli kovat odotukset, olihan Lumi ensimmäinen Best in Show voittoon ja jopa koko kategorian voittoon, yltänyt kasvattini.  Kaunis ja hyvin näyttelyissä käyttäytynyt nuori naaras.

Ensimmäinen kolliehdokas asui Seinäjoella. En enää muista oliko se kolmas vai neljäs astutuskerta kun vihdoin tuntui tärppäävän, nisät punoittivat mukavasti ja monen turhan astutusreissun jälkeen saatoimme vihdoin huokaista helpotuksesta.  Maha ei paljoa kasvanut mutta yhden pennun pentueet eivät birmoilla kovin harvinaisia ole, joten olisimme olleet onnellisia siitä yhdestäkin.  

Kuitenkin vain 1,5 viikkoa ennen laskettuapäivää Lumin takapään karvoissa näkyi verinen limanoro.  Käynti eläinlääkärissä romutti haaveet samantien: kohdussa ei ollut yhtään pentua vaan kohtutulehdus oli vallannut kohdun.  Lääkäri tunsi Lumin eikä ehdottanutkaan sterilointia vaan kohtutulehduksen hoito aloitettiin heti.   Se tiesi useita kalliita käyntejä lääkärissä mutta emme halunneet luovuttaa heti ja hoidot myös tehosivat.

Jotain kummallista kuitenkin tapahtui lasketunpäivän iltana. Lumi tuli viereeni sänkyyn ja näytti kuin supistukset olisivat alkaneet.  Olin omin silmin nähnyt lääkärin ultrassa tyhjän kohdun mutta nämä kissa näytti alkavan synnyttämään.  Oli sydäntä raastavaa nähdä kuinka kissa synnytti, samalla tietäen että yhtään pentua sieltä ei tulisi syntymään. Saatoin vain olla vieressä ja silittää, olla tukena.  Henkisesti uskomattoman rankka kokemus jota en toivoisi enää kokevani.

Seuraavat pari päivää Lumi vietti pentupesässä kuin sillä olisi ollut pennut.  Nähtävästi tiineyden hormonit vaikuttivat niin voimakkaasti, vaikka ainoa ”pennunalku” oli jostain syystä imeytynyt kohtuun ja aiheuttanut tulehduksen.  Onneksi tilanne normalisoitui kuitenkin muutamassa päivässä ja Lumi oli taas sama kissa kuin ennen astutusta. 

Kohtutulehduksen jälkeen neuvo on astuttaa heti seuraavaan kiimaan.  Sitä siis aloimme odottamaan… ja odotimme ja odotimme… kului kevät, kului kesä, kului syksy ja seuraava vuosikin vaihtui…  konsteja kokeiltiin jos jonkinmoisia mutta kiimaa vaan ei kuulunut.  Oli vuoden pimein aika ja vihdoin viimeisenä oljenkortena otettiin esiin aurinkolamppu: Lumi sai paistatella kirkasvalolampun loisteessa päivät pitkät, vai pitäisikö sanoa viikot pitkät… vihdoin viiden viikon aurinkokuurin jälkeen se ilmeistyi: kauan odotettu kiima. 

Uusi sulhasehdokas asui lähempänä, Tampereella, joten kollin nouto oli tällä kertaa helppo juttu ja pariskunta pääsikin heti hyvään yhteisymmärrykseen  tapaamisen tarkoituksesta.  Riitti vain yksi yö ja Lumi tuli tiineeksi.  

  26.4.2013 Lumista tuli onnellinen kolmen poikapennun emo.  Onnellisena saatoin seurata kuinka Lumi tyytyväisenä imetti pentuja ja pennut kasvoivat hyvää vauhtia.

Onnea ei kuitenkaan kestänyt kuin vajaan viikon kun yksi pennuista sairastui.  Antibiootitkaan eivät auttaneet vaan pentu menehtyi parin päivän kuluttua.  Halusin tietää syyn sairastumiseen ja sydän verta vuotaen kannoin pienen pahvilaatikon matkahuollon tiskille osoitteena Evira.  Matkahuollon virkailija ehti jo huomauttaa olevani myöhässä ja että nämä paketit pitäisi tuoda tuntia ennen linja-auton lähtöä mutta ilmeeni nähtyään lupasi käydä kysymässä vieläkö kuski huolisi paketin kyytiin.  Niin alkoi pennun viimeinen matka kohti Eviraa.   Kuolinsyy oli aivokalvontulehdus.

Onneksi toiset pennut selvisivät sairastumatta ja ne kasvoivat hyvin. Oli ilo seurata Nuuskiksen ja poikien leikkejä.  Kunnes taas koitti se itselle surullinen mutta uusille kodeille onnellinen päivä jolloin pennut muuttivat pois emon luota.

 

Tätä kirjoittaessani pojat Tuhti ja Roope ovat juuri täyttäneet kolme vuotta.  Molemmista on kasvanut isoja komeita aikuisia uroksia.

 Touchant Tourbillon d'amour   eli Roope elää kastroituna lemmikkinä Tampereella perheen ainoana kissana.

Touchant Troubadour d'amour eli Tuhti elää tyytyväisenä kollina Seinäjoella, 5 kissan laumassa. Tuhti  aloitti näyttelyt jo pentuna, saaliinaan useita VP ja TP tuloksia sekä tällä hetkellä Grand Champion titteli.  Tuhti myöskin palkittiin Pyhä birma yhdistyksen Vuoden Siitosuroksena 2015 eli se on jo itsekkin saanut aikaiseksi kauniita jälkeläisiä Cool